Haaste!

1.Oletko tottunut saamaan, mitä haluat? Teetkö paljon sen eteen, että saisit sen?

En sanois että tottunut, mut myönnän että oon saanu aikalailla mitä oon halunnu. Se ehkä vähän hävettääki mua ja toivoisin etten aina sais mitä haluan. Mut pyrin siihen etten pyydä liikoja ja yritän ansaita asiat.

2.Haluaisitko tulevaisuudessa lapsia?

Joo kyl mä haluisin! Oon joskus ajatellu, että adoptoiminen ois se mun juttu ja ehkä se voi ollakki. Mut ois ihanaa saada lapsi joka on kasvanu mun sisällä ja oon tuntenu sen koko sen kehityksen ja kasvun ajan.

3.Jos saisit valita, minkä taikavoiman haluaisit itsellesi? Miksi valitsisit juuri sen?

Haluisin osata lukea ihmisten ajatuksia. Ihmiset on niin kummallisia otuksia ja niistä ei ota ikinä selvää. Se on outoa sinänsä.

Toisaalta siivet voisin myös haluta selkään ja lähteä seikkailulle aina kun haluan! En tiedä, molemmat on houkuttelevia.

4.Millainen on sun herätysääni?

Mun herätys ääni taitaa olla joku perus samsungin puhelimien rinkutus! Aina ku mun herätyskello soi, luulen että se on jonkun muun ja meinaan alkaa huutaa, kunnes tajuan, että on aika nousta kouluun.

5.Mistä asiasta olet viimeksi ollut todella innoissasi?

Innostuin yksin olemisen riemusta ja siitä, että haluun päästä elämässä eteenpäin. Eikai tässä perusteluja ees tarvitse.

6.Jos pitäisi valita 1 ruoka, mitä sinun pitäisi syödä koko loppuelämäsi, mikä se olisi?

Varmaan kanasalaatti, koska se olis kevyttä. Mut jos pitäis valita ruuan maistumisen kannalta, valitsisin ehkä jonkun mummon bravuuri ruuista! nam ne on niin hyviä.

7.Mille asialle viimeksi nauroit?

Voiko tää olla vakavaa etten muista. Nauroin varmaan yksikseni kun meinasin äsken kaatua kun kävelin kotiin!

8.Mitkä on suurimmat pelkosi?

Pelkään menettämistä ja sitä että kaikki hyvä katoaa. Se on varmaan suurin pelko kaikille.

9.Tiedätkö jo, mitä teet ensi kesänä?

Itseasiassa en! Pientä suunnittelua äitin kanssa, että lähettäis Lontooseen. Aion kuitenkin ottaa ensi kesästä kaiken irti ja toteuttaa ja kokea mahdollisimman paljon. Siis oikeesti, enkä vaan mielessä.

10.Mitä teit eilen?

Hmm.. mitäköhän tosiaan tein eilen. Ainiin! Ihan perus koulu ja koulun jälkeen oli laulutunti. Rakastan laulutunteja. Voi eilenkin oli niin ihanaa kuulla kuinka on kehittyny ja oppia lisää.

11.Jos sinulla olisi 2 vuorokautta elinaikaa jäljellä, mitä asioita haluaisit tehdä?

Pyrkisin elämään suht normaalisti. En haluis jarrutella yhtään. Ehkä kertoisin lähimmäisille miten paljon välitän ja ettei niiden tarvitse surra. Se olis kyllä aika perseestä kuolla näin nuorena, mutta kai silläki ois tarkotuksensa! Laulaisin varmaan loput 48 tuntia ja vetäisin varmaan perseet, koska muuten en niitä pystyis vetämään. Olis jännittävää! 

Kiitos tiina tästä haasteesta! Tätä oli tosi kiva tehdä, mutten taida laittaa tätä eteenpäin. 

te ootte oikein, kun te ootte vaan just noin

Mä tajusin äsken, minkä takia aloin pitää tätä blogia. Mua myös harmittaa, että täällä on vaan nää vaivaset 2 postausta. En pääse alkuun.
Mä tajusin myös, miks mä nautin musiikin kuuntelemisesta ja yksin kävelemisestä. Astuin vesilätäkköön ja vedet lens mun vieressä kävelevän miehen päälle.

Mulle tuli hyvä mieli siitä, että mä sain kävellä kerrostalon pihaan ja ottaa avaimet esiin ja mennä taloon, jossa asuu monta ihmistä. Se oli uutta ja outoa. Mut musta tuntu, etten mä oo yksin vaikka mä oon yksin.

Mä löysin jostain mun sisästä luottamuksen itteeni. Mun piti vaan puhua asioista ääneen. Mua ei pelottanu, vaikka tuntematon mies tuli juttelemaan mulle, olin ystävällinen ja juttelin takasin. Mä en lähteny kävelemään karkuun ja se oli mulle uutta.

Päätin äsken lähteä keravan keskustaan ettimään seuraa. Hetken kävelyn jälkeen tajusin, etten haluu seuraa. Mä nauroin yksin. Mä hymyilin yksin. Mä viihdyin yksin. Mä mietin ja tajusin asioita. Se sai mut varmaan tajuumaan, että haluun jakaa mun ajatuksia ja tää paikka on oiva osote sille! Mulle tuli ajatuksia ajatuksien perään.

Tänään oli outo ilma. Katoin mun ikkunasta ulos ja oli pimeetä ja valosaa samaan aikaan. Se oli jännittävää! Vapaapäivät on parhautta. Saa aikaa omiin ajatuksiin ja ylipäätänsä omaan aikaan.

Mietin tänään miten nuori oon ja miten mulla on elämä edessä. Se hämmentää ja tuntuu ehkä jollain tasolla tyhmältä, mut enemmänki se on vaan suurisuuri etu, koska tajusin miks elämä on keksitty. Välillä tuntuu pahalta miten elämä potkii päähän ja miten vastoinkäymiset on raskaita. Mut mä vaadin jokaisen katsovan elämää positiiviselta kannalta. Mikään ei oo parempaa, kun se, että sä oivallat sun elämää ja sitä, että sä oot sä, et kukaan muu. Luulin aina ennen, että oon se mikä oon joskus ollut, mut tajusin, että oon eläny toisen elämää. Mun hyvä kaveri on opettanu mulle elämää. Se auttaa mua olemaan se kuka olen. Jokaisen täytyis mitettiä sitä millainen ite on, eikä sitä millainen muut on. Ei saa liikaa miettiä millanen haluis olla, koska uskon että jokainen on sellanen millanen haluu olla. Jos vaan luottaa itteensä ja elää omaa elämää ja sitä, mistä ite nauttii. Mulla kiehuu ihmiset jotka ottaa toisten mielipiteet, toisten tyylin ja toisten elämän.

Tää oli tosi sekava postaus, mutta oli pakko jakaa mun ajatukset mitä mietin tänään!

you're too old to be so shy

Viikontakainen irtiotto. Viikonloppu luonnon helmassa. Parhautta.
Kylmä oli, mutta me selvittiin! Oltiin ansaittu 4 tuntia paljussa juoruilua ja musiikkia täydellä teholla.

Huomenna maanantai. Väsyttää jo nyt. Mut huomena ollaan jo lähenpänä viikonloppua. Jes! Suunnitelmat vielä auki, enkä niitä pakolla haluukaan!
Oon onnellinen. Tää on ihanaa, hyvää sunnuntai-iltaa!

I can fly

Tää blogin alottaminen on ehkä perseimmästä ikinä. No, kuitenkin, oon Helmi. 

Musiikki on lähellä sydäntä, varsinki laulaminen ja siitä täällä nähdään/kuullaan paljon. Toivottavasti. 

Vanhempien ero -> paska elämä. Ei, ei ehkä kuitenkaan, mutta jotain sinne päin. 

Kaikki on kunnossa ja omaa luovuutta on pakko päästä toteuttamaan ja tää olis ehkä suorin tie.

Kerron omia mielipiteitä, joten hernettä ei tarvitse vetää nenään, vaikkakin sun mielipiteet on in!

Kuvailen canon 600 D, tai jotain sinne päin. Kuvauksessa en siis ehkä mikään mestari ole ja siitäkin kritiikki tekee pelkkää hyvää. 

Kysykää, jos on kysyttävää! 

hey me

Rakastan elämää!

Tää viikonloppu on ollu parhautta. Rakastan tuntea, ettei ole kiire ja siihen perustu mun viikonloppu. 

Luettiin yötämyöten enkelikortteja. Itkettiin, naurettiin, oltiin hämmentyneitä ja oltiin kosketettuja(jos noin voi sanoa. Kosketus on se joka tekee kaikesta täydellistä. Ole kosketettavissa. Antaudu sille. 

Herätyskello soi tänään heti aamusta 9.30. Valmistauduttiin ja lähettiin kohti metsää. Kamera, paljon vaatteita, meikit ja tietenkin Emi. Onnistuttiin, jes. Mikä vois olla sen parempaa?

Yritän kirjotella mahollisimman usein ees jotain! Hyvää sunnuntaita. tai jotain

puspus